Rekrytointiviestintä on viestintää, jolla tavoitetaan oikeat työntekijät yritykseen töihin. Oikeanlaisella rekrytointiviestinnällä ja siitä seuraavalla osaavilla työntekijöillä vaikutetaan paljon yrityksen menestykseen. Rekrytointiviestinnän tavoitteena on herättää potentiaalisen työnhakijan kiinnostus sekä johdattaa tyytyväiseksi työntekijäksi.
Kuuntelin rekrytointiviestintään liittyen podcastin nimeltä: Haluaako etsimänne työnhakija lukea työpaikkailmoituksenne?. Podcastin esitti Susanna Rantalainen ja se on julkaistu vuonna 2018. Podcastissa käsiteltiin työpaikkailmoitusta. (Rantanen, 2018.)
Rantalaisen mielestä työpaikkailmoituksessa on tärkeää, että työpaikkailmoitus on niin mielenkiintoinen, että toivottu työnhakija jaksaa sen klikata auki sekä hakea kyseistä työpaikkaa. Työpaikkailmoituksen tehtävänä on, että ideaalihakija lähettää hakemuksen ja on valmiudessa tähän tehtävään. Tehtävänä on myös, että epärelevantti hakija ei hae kyseiseen työtehtävään, jolloin palkkausprosessi on kustannustehokasta. (Rantanen, 2018.)
Minkälainen on hyvä työpaikkailmoitus? Rantalaisen mukaan se informoi, vakuuttaa ja insipiroi sekä toimii. Lähtökohta hyvälle ilmoitukselle on, että luodaan hakijalle tarpeita ja herätetään kiinnostus. Tekstin sävyssä tulisi luoda kuva esimiehen tai palkkaajan luonteesta sekä mielikuva työstä ja yrityksestä. Jos työhön liittyy pinttyneitä mielikuvia, niin ne pitäisi pyrkiä ns. poistamaan. (Rantanen, 2018.)
Mitä ovat tyypilliset virheet työpaikkailmoituksissa? Rantalaisen mukaan liian lyhyt teksti, joka ei kerro hakijalle periaatteessa mitään. Liian lyhyt teksti jättää hakijalle liikaa tilaa luoda omia mielikuvia, jolloin ne voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia. Työnantajan pitäisi muistaa, että hakija on jostakin syystä vaihtamassa työpaikkaa ja ottaa mahdollisesti riskin tässä toimenpiteessä. Toinen virhe on, että teksti ei vastaa hakijan kysymyksiin pituudesta riippumatta. Ilmoituksen pitkä teksti ei automaattisesti kerro, että se olisi hyvä. Kolmas virhe on, että teksti ei erotu joukosta eikä se luo toimenpidetarvetta hakijalle. Myös hakuaika ilmoituksessa vaikuttaa: että hakeeko työtehtävään oikeita tyyppejä? Jos ilmoituksessa ei ole ollenkaan hakuaikaa, voi mahdollinen hakija priorisoida muut työpaikkailmoitukset sen edelle. Liian pitkä hakuaika voi kiinnostaa vain passiivisia hakijoita, joilla ei ole oikeaa tarvetta hakea kyseistä työtä. Työnantajan pitäisi tällöin miettiä, että haluaako hän aktiivisen vai passivisen hakijan? (Rantanen, 2018.)
Omien kokemuksien perusteella olen ollut muutamassa työnhakuprosessissa mukana työpaikkailmoituksen perusteella. Minulla on positiivisia ja negatiivisia kokemuksia työpaikkailmoituksista ja sen jälkeisestä toiminnasta. Olen podcastin Rantalaisen kanssa samaa mieltä siitä, että työpaikkailmoituksessa pitää kertoa: minkälaista ihmistä työhön haetaan ja minkälainen yritys on kyseessä? Mielestäni on erittäin tärkeää, että kerrotaan millaista ihmistä työhön ollaan hakemassa. En ole itse aiemmin miettinyt työnhakuprosessia työnantajan kautta, ennen tätä podcastia. Jos hakemuksessa ei kerrota:, että millaista työnhakijaa ollaan hakemassa, voidaan saada hakemuksia epärelevanteilta hakijoilta ja tyrmätä sopivat hakijat sekä haastatella turhaan vääriä henkilöitä, jolloin ollaan kulutettu aikaa ja rahaa.
Aiemmin en ole kiinnittänyt myöskään huomioita hakuaikaan ja sen merkitykseen, mutta podcastin myötä oivalsin, että sillä on suuri merkitys sekä hakijalle että työnantajalle. Olen joskus hakenut työpaikkaan hakemuksen perusteella ja hakuprosessi kesti puoli vuotta. Oletin silloin, että olisin kuullut hakuprosessin jatkotoimenpiteistä nopeasti, mutta minulle ilmoitettiinkin vasta puoli vuotta myöhemmin että; "Hei, tulisitko haastatteluun?". Oma elämä oli tässä vaiheessa mennyt jo muutaman askeleen eteenpäin ja olin ottanut toisen työn vastaan. Opin siitä, sekä tästä podcastistä, että hakuaika täytyy huomioida - olit sitten työhön hakija tai työnantaja.
Rantanen, S. (2018). Vaikuttava Työnantajabrändi Podcast, Haluaako etsimänne työnhakija lukea työpaikkailmoituksenne? https://player.fm/series/vaikuttava-tyonantajabrandi-podcast/haluaako-etsimanne-tyonhakija-lukea-tyopaikkailmoituksenne
Kuuntelin rekrytointiviestintään liittyen podcastin nimeltä: Haluaako etsimänne työnhakija lukea työpaikkailmoituksenne?. Podcastin esitti Susanna Rantalainen ja se on julkaistu vuonna 2018. Podcastissa käsiteltiin työpaikkailmoitusta. (Rantanen, 2018.)
Rantalaisen mielestä työpaikkailmoituksessa on tärkeää, että työpaikkailmoitus on niin mielenkiintoinen, että toivottu työnhakija jaksaa sen klikata auki sekä hakea kyseistä työpaikkaa. Työpaikkailmoituksen tehtävänä on, että ideaalihakija lähettää hakemuksen ja on valmiudessa tähän tehtävään. Tehtävänä on myös, että epärelevantti hakija ei hae kyseiseen työtehtävään, jolloin palkkausprosessi on kustannustehokasta. (Rantanen, 2018.)
Minkälainen on hyvä työpaikkailmoitus? Rantalaisen mukaan se informoi, vakuuttaa ja insipiroi sekä toimii. Lähtökohta hyvälle ilmoitukselle on, että luodaan hakijalle tarpeita ja herätetään kiinnostus. Tekstin sävyssä tulisi luoda kuva esimiehen tai palkkaajan luonteesta sekä mielikuva työstä ja yrityksestä. Jos työhön liittyy pinttyneitä mielikuvia, niin ne pitäisi pyrkiä ns. poistamaan. (Rantanen, 2018.)
Mitä ovat tyypilliset virheet työpaikkailmoituksissa? Rantalaisen mukaan liian lyhyt teksti, joka ei kerro hakijalle periaatteessa mitään. Liian lyhyt teksti jättää hakijalle liikaa tilaa luoda omia mielikuvia, jolloin ne voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia. Työnantajan pitäisi muistaa, että hakija on jostakin syystä vaihtamassa työpaikkaa ja ottaa mahdollisesti riskin tässä toimenpiteessä. Toinen virhe on, että teksti ei vastaa hakijan kysymyksiin pituudesta riippumatta. Ilmoituksen pitkä teksti ei automaattisesti kerro, että se olisi hyvä. Kolmas virhe on, että teksti ei erotu joukosta eikä se luo toimenpidetarvetta hakijalle. Myös hakuaika ilmoituksessa vaikuttaa: että hakeeko työtehtävään oikeita tyyppejä? Jos ilmoituksessa ei ole ollenkaan hakuaikaa, voi mahdollinen hakija priorisoida muut työpaikkailmoitukset sen edelle. Liian pitkä hakuaika voi kiinnostaa vain passiivisia hakijoita, joilla ei ole oikeaa tarvetta hakea kyseistä työtä. Työnantajan pitäisi tällöin miettiä, että haluaako hän aktiivisen vai passivisen hakijan? (Rantanen, 2018.)
Omien kokemuksien perusteella olen ollut muutamassa työnhakuprosessissa mukana työpaikkailmoituksen perusteella. Minulla on positiivisia ja negatiivisia kokemuksia työpaikkailmoituksista ja sen jälkeisestä toiminnasta. Olen podcastin Rantalaisen kanssa samaa mieltä siitä, että työpaikkailmoituksessa pitää kertoa: minkälaista ihmistä työhön haetaan ja minkälainen yritys on kyseessä? Mielestäni on erittäin tärkeää, että kerrotaan millaista ihmistä työhön ollaan hakemassa. En ole itse aiemmin miettinyt työnhakuprosessia työnantajan kautta, ennen tätä podcastia. Jos hakemuksessa ei kerrota:, että millaista työnhakijaa ollaan hakemassa, voidaan saada hakemuksia epärelevanteilta hakijoilta ja tyrmätä sopivat hakijat sekä haastatella turhaan vääriä henkilöitä, jolloin ollaan kulutettu aikaa ja rahaa.
Aiemmin en ole kiinnittänyt myöskään huomioita hakuaikaan ja sen merkitykseen, mutta podcastin myötä oivalsin, että sillä on suuri merkitys sekä hakijalle että työnantajalle. Olen joskus hakenut työpaikkaan hakemuksen perusteella ja hakuprosessi kesti puoli vuotta. Oletin silloin, että olisin kuullut hakuprosessin jatkotoimenpiteistä nopeasti, mutta minulle ilmoitettiinkin vasta puoli vuotta myöhemmin että; "Hei, tulisitko haastatteluun?". Oma elämä oli tässä vaiheessa mennyt jo muutaman askeleen eteenpäin ja olin ottanut toisen työn vastaan. Opin siitä, sekä tästä podcastistä, että hakuaika täytyy huomioida - olit sitten työhön hakija tai työnantaja.
Rantanen, S. (2018). Vaikuttava Työnantajabrändi Podcast, Haluaako etsimänne työnhakija lukea työpaikkailmoituksenne? https://player.fm/series/vaikuttava-tyonantajabrandi-podcast/haluaako-etsimanne-tyonhakija-lukea-tyopaikkailmoituksenne
Kommentit
Lähetä kommentti